Työelämäyhteistyön arjen laatu

Työelämäyhteistyön merkitys ammatillisessa koulutuksessa kasvaa jatkuvasti. Yhteistyötä ohjaavat laki ammatillisesta koulutuksesta ja siinä työelämän kanssa tehtävä yhteistyö sekä työelämän ja oppilaitosten toimintaympäristön muutokset. Tulevaisuus tehdään yhdessä!

Työelämäyhteistyötä kehitetään nyt vahvasti kumppanuuksien kautta. Kumppanuus tarkoittaa sitä, että asiakkaamme ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa opiskelijan oppimispolkuja sekä kehittämässä koulutustarjontaa sekä laajempaa yhteistyötä kanssamme.

Yhteistyössä on tärkeää vastavuoroisuus ja se tarkoittaa, että yhteistyö on vaikuttavaa ja tuottaa arvoa kaikille osapuolille. Koulutus- ja oppisopimusyhteistyö on vastavuoroista kumppanuutta parhaimmillaan.

Mihin kumppanuutta tarvitaan?

Työelämän kumppanina toimimalla  varmistamme työpaikkojen osaamista ja tulevaisuuden tekijöitä ja rakennamme opiskelijan polkua työelämään ja yhteiskuntaan.

Kumppanuustyö mahdollistaa palvelujen uudistamisen, asiakastarpeiden ymmärtämisen ja vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen. Yhteistyöllä luomme yhteistä tulevaisuutta ja toimialojen vetovoimaa.

Työelämäyhteistyö kuuluu kaikille

Kumppanina työelämäyhteistyössä

Työelämäyhteistyö on laaja kokonaisuus ja siihen tarvitaan oppilaitoksessa monia rooleja ja toimijoita. Työelämäyhteistyö kuuluu oppilaitoksessa kaikille.

Kumppanuuden käsite laajentaa ja roolittaa työelämäyhteistyötä, jolloin  koko henkilöstöllä on oma tehtävänsä  työelämän kumppanina omasta työstään käsin. Kumppanuusajattelu ei rajoitu silloin vain kumppanuussopimuksiin. 

Kumppanuuden eri muodot jäsentävät työelämäyhteistyötä. Niiden avulla oppilaitoksessa  on helpompaa asettaa tavoitteita, sopia tehtävistä, rooleista ja resursseista sekä organisoida ja johtaa työelämäyhteistyötä. 

Kumppanuuden muotojen avulla  jokaisen on helppo löytää oma roolinsa ja paikkansa työelämäyhteistyön kokonaisuudessa.  Työelämäyhteistyön toimijoiden välinen yhteistyö  on tärkeää ja suuntaa työelämäyhteistyötä yhteisiin tavoitteisiin.

Kumppanuus vie aikaa ja energiaa syntyäkseen – luottamus ja yhteiset toimintatavat kasvavat vähitellen. Kumppanuus kasvaa yhteistyöstä.

 Palaute työelämäyhteistyössä ja kumppanuudessa onnistumisesta  kerätään vuosittain valtakunnallisilla työelämäpalautekyselyillä. Ne tarjoavat ennen kaikkea tietoa yhteistyön ja palveluiden kehittämiseen ja vaikuttavat myös koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen.

Työelämäyhteistyön kumpanuudet

 Arjen kumppanuus opettajan työssä

Laadukas työelämäyhteistyö perustuu opettajan ja työpaikkojen yhteistyöhön, arjen kumppanuuteen.

Se on opiskelijan läheisyydessä tapahtuvaa yhteistyötä työelämän, opettajan ja oppilaitoksen muiden asiantuntijoiden kanssa.  Yhteistyön onnistuessa opiskelijat saavat hyvät edellytykset oppimiselle työpaikan oppimisympä-ristössä. 

Arjen kumppanuus on opettajan työelämäyhteistyötä ja perustehtävää, joka toteutuu

  • henkilökohtaistamisessa
  • työelämässä oppimisen ennakkosuunnittelussa
  • ohjausyhteistyössä ja yhteydenpidossa työpakkaohjaajien kanssa
  • näyttöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa 
  • tiedon välittämisessä työpaikan koulutustarpeista sekä oppilaitoksen palveluista

Arjen kumppanuus on oppilaitoksen työelämäyhteistyön ja syvemmän kumppanuuden perusta. Opettaja on keskeinen toimija asiakassuhteen alkuvaiheen rakentamisessa työelämäkumppanin kanssa. 

Opiskelijalle arjen kumppanuus näkyy yksilöllisinä valintoina ja mahdollisuuksina sekä polkuina työelämään.

Opettajalle arjen kumppanuus  on mahdollisuus ylläpitää  omaa työelämä-osaamista kerätä  palautetta ja tietoa koulutustarpeista.

Työelämälle arjen kumppanuus tarkoittaa selkeyttä yhteistyön osapuolien rooleista ja tehtävistä sekä yhteisestä tavoitteesta. Onhan yhteinen tavoitteemme selkeä?

 

Arjen kumppanuuden kokonaisuus piirakkakuva

Kuva: Arjen kumppanuuden kokonaisuus

Työelämässä oppimisen yhteissuunnittelu

Yhteissuunnittelua tarvitaan opiskelijan työelämässä oppimisen jaksojen onnistumiseksi.

Yhteistyötä työpaikkojen kanssa tarvitaan HOKSin yhteissuunnittelussa, ohjausyhteistyössä ja näyttöjen toteuttamisessa ja myös erityisen tuen tarjoamisessa työpaikalle.

Yhteissuunnittelu on opiskelijan, työpaikkaohjaajan sekä opettajan avointa yhteistyötä ja opiskeluohjelman sekä siihen liittyvän yhteistyön suunnittelua.

Yhdessä laadittu suunnitelma mahdollistaa, että kaikki osapuolet sitoutuvat opiskelijan opintojen edistämiseen. Yhteissuuunnittelun tulos kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS).

Työelämässä oppimisen yhteissuunnittelu

Arjen kumppanuuden laatutavoitteet – hyödynnämme laatukriteeristöä

Työelämäyhteistyö ja arjen kumppanuuden ensiaskeleet alkavat  henkilökohtaistamisesta, opiskelijan yksilöllisten valintojen ja oppimisympäristöjen suunnittelusta. 

Tarvitsemme arjen kumppanuutta,  yhteistyötä työpaikkojen kanssa mm.  HOKSin yhteissuunnittelussa, ohjausyhteistyössä ja näyttöjen toteuttamisessa ja myös erityisen tuen tarjoamisessa työpaikalle.

 Koska työelämäyhteistyö ja arjen kumppanuus on laaja kokonaisuus, sen laatua kannattaa kehittää ja ylläpitää yhdessä. Työelämäyhteistyöhön liittyvää osaamista kannattaa kehittää työyhteisön yhteisenä osaamisena. 

Henkilökohtaistamisen laatukriteeristö on työväline, jonka avulla voimme pohtia yhdessä ​arjen laatutasoa ja asettaa yhteisiä tavoitteita. Siinä kuvataan henkilökohtaistamista yhteistyönä työelämän kanssa. Kriteeristöä voi hyödyntää 

  • Yhteisiin keskusteluihin siitä, miten ymmärrämme työelämäyhteistyön ja arjen kumppanuuden laadun​
  • Arjen kumppanuuden tasalaatuisuuden arviointiin
  • Yhteisöllisen osaamisen​ rakentamiseen
  • Yhteisten laatutavoitteiden asettamiseen

Henkilökohtaistamisen laatukriteeristö ja vertaisvalmennus tukevat työelämäyhteistyön arjen laatua. Ne tuovat laadunhallintaan uusia yhteisöllisiä toimintatapoja muiden laadun seuranta- ja palautejärjestelmien rinnalle.

Kriteeristön laaja käyttöönotto tukee myös työelämäyhteistyön ja arjen kumppanuuden laatua ja yhdenmukaisuutta koulutuksen järjestäjien  välillä valtakunnallisesti.

 

Henkilökohtaistamisen laatukriteeristö