Henkilökohtaistamisen arjen laatu

Arjen laatu henkilökohtaistamisessa on yhteistä ymmärrystä laadusta ja toimintatapojen tasalaatuisuutta. Laatu näkyy opiskelijalle yhdenvertaisina mahdollisuksina ja yksilöllisinä polkuina. 

Laadukkaan henkilökohtaistamisen takana on opetus- ja ohjaushenkilöstön yhteinen näkemys laatuun vaikuttavista asioista

• Henkilökohtaistaminen kokonaisuutena ja merkityksinä sekä
• Opiskelijan osallisuutena ja dialogina
• Sisäisenä, moniammatillisena yhteistyönä
• Henkilökohtaistaminen opettajan työelämäyhteistyönä
• Opetus ja ohjaushenkilöstön yhteisenä osaamisena ja arjen toimintana 
• HOKS dokumentoinnin laatuna ja sen vaikutuksina

Henkilökohtaistaminen on kokonaisuus

Arjen laatu henkilökohtaistamisessa syntyy, kun näemme henkilökohtaistamisen kokonaisuutena.

Laadukkaassa henkilökohtaistamisessa käännämme huomion HOKS dokumentoinnin suorittamisesta opiskelijan tavoitteisiin.

Opiskelijan yksilöllisen polun valinnat dokumentoidaan HOKS kirjauksina. Dokumentoinnin  laadulla on suuri merkitys, joka vaikuttaa oppilaitoksen saamaan rahoitukseen ja tätä kautta omaan työhömme.

Tavoitteena positiivinen opiskelijakokemus

Laadukkaassa henkilökohtaistamisessa käännämme huomion opiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin. Painotamme yksilöllistä suunnittelua ryhmälähtöisten suunnitelmien sijasta huomioiden kuitenkin ryhmäohjauksen mahdollisuudet,

Pysähdymme opiskelijan äärelle. Kohtaamisella ja dialogilla vahvistamme opiskelijan osallisuutta ja toimijuutta henkilökohtaistamisessa. 

Perehdytämme opiskelijan HOKS prosessin tarkoitukseen ja opiskelijan oikeuteen ohjauksen ja tukeen.

Toteutamme henkilökohtaistamista prosessina: suunnitteluna, ohjauksena, kannustuksena, palautteena, seurantana ja  tiedon välittämisenä sekä dokumentointina.

Henkilökohtaistaminen sisäisenä ja ulkoisena yhteistyönä

Henkilökohtaistaminen on opiskelijan, koulutuksen järjestäjän ja työpaikan toimijoiden yhteistyötä.

Oppilaitoksen eri asiantuntijoiden välistä sisäistä yhteistyötä tarvitaan henkilökohtaistamisen eri vaiheissa, erityisen tuen järjestämisessä ja YTO yhteistyössä ja integraatiossa.

Opettaja tekee henkilökohtaistamisessa omaan rooliinsa sisältyvää työelämäyhteistyötä. Yhteissuunnittelua työpaikkojen kanssa tarvitaan työelämässä oppimisen jaksojen onnistumiseksi: HOKSin suunnittelussa, ohjausyhteistyössä ja näyttöjen ennakkosuunnittelussa.

Työpaikan edustaja osallistuu henkilökohtaistamiseen aina kun opintoihin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja osaamisen osoittaminen työpaikalla.

Yhteissuunnittelussa syntyy selkeys yhteistyön tavoitteista sekä  osapuolien rooleista ja tehtävistä. Hyvä suunnitelma mahdollistaa opiskelijan opintojen etenemisen yksilöllisesti tavoiteaikataulussa sekä toimii myös työpaikkaohjaajalle opiskelijan ohjaamisen työkaluna.  

Kuva: Työelämässä oppimisen yhteissuunnittelun aiheet ja vaiheet.

Kohti yhteisiä laatutavoitteita – henkilökohtaistamisen laatukriteeristö

Koska henkilökohtaistaminen on yhteistyötä, sen laatua kannattaa kehittää ja ylläpitää yhdessä.

Henkilökohtaistamiseen liittyvä osaaminen on laaja kokonaisuus, jota kannattaa kehittää työyhteisön yhteisenä osaamisena.

Henkilökohtaistamisen laatukriteeristö on työväline, jonka avulla voimme pohtia yhdessä ​arjen laatutasoa ja asettaa yhteisiä tavoitteita. Kriteeristöä voi hyödyntää 

• Yhteisiin keskusteluihin siitä, miten ymmärrämme henkilökohtaistamisen eri osa-alueiden laadun​
• Toiminnan tasalaatuisuuden arviointiin
• Yhteisöllisen osaamisen vahvistamiseen
• Yhteisten tavoitteiden asettamiseen.

Henkilökohtaistamiseen liittyvä osaaminen on laaja kokonaisuus. Siksi osaamista kannattaa kehittää työyhteisön yhteisenä osaamisena. 

Henkilökohtaistamisen laatukriteeristö ja vertaisvalmennus tukevat toisiaan. Ne tuovat HOKS-prosessin laadunhallintaan uusia yhteisöllisiä toimintatapoja muiden laadun seuranta- ja palautejärjestelmien rinnalle.

Kriteeristön laaja käyttöönotto tukee henkilökohtaistamisen laatua ja yhdenmukaisuutta koulutuksen järjestäjien  välillä valtakunnallisesti.