Arjen laatu syntyy yhdessä

Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2030 (OKM 2019) painottaa laadunhallinnan kokonaisvaltaisuutta ja systemaattisuutta.

Oppilaitoksilla on monenlaisia laadunhallinnan menettelytapoja. Laatukäsikirjojen, prosessikuvausten ja toimintaohjeiden lisäksi mm. vertaisarvioinnista on monenlaisia sovelluksia.

Arjen laatu on ratkaisevaa. Se punnitaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa, opiskelijan, työelämän ja myös sisäisten asiakkaiden kanssa toimimisessa. Siinä jokaisella opetus-, ohjaus- ja tukihenkilöstön toimijalla sekä esimiehillä laadun varmistamisen pelipaikka. Olemme kaikki yhdessä arjen laadun tekijöitä.

Yhteistyön merkitys arjen laadun ylläpidossa

Ammatillisen koulutuksen toteutus on monen toimijan yhteistyötä. Se voi olla oppilaitoksen asiantuntijoiden sisäistä yhteistyötä, työelämässä oppimiseen liittyvää yhteissuunnittelua tai yhteiskehittämistä asiakkaiden kanssa.

Yhteistyöllä, yhteissuunnittelulla ja – kehittämisellä varmistamme arjen laatua ja eri toimijoiden tarpeiden huomioimista. Kun kehitämme yhdessä asiakkaiden kanssa varmistamme sen, että vastaamme asiakkaiden todellisiin tarpeisiin ja arvostuksiin.

Sisäinen yhteistyö oppilaitoksessa

Tarvitsemme eri asiantuntijoiden välistä sisäistä yhteistyötä mm. henkilökohtaistamisessa, erityisen tuen järjestämisessä sekä YTO yhteistyössä ja integraatiossa.

Sisäinen yhteistyö on työyhteisön osaamisen hyödyntämistä ja henkilöstön erityisosaamisen näkyväksi tekemistä. Sisäinen yhteistyö lisää opetus- ja ohjaushenkilöstön varmuutta

• Yksilöllisten polkujen toteuttamisessa
• Varhaisen tuen tunnistamisessa
• Keskeytysuhan alla olevien opiskelijoiden ohjaamisessa

Sujuva sisäinen yhteistyö lisää opiskelijan tyytyväisyyttä, tiedon kulkua ja henkilöstön hyvinvointia.

Yhteiskehittäminen oppilaitoksen sisällä

Yhteiskehittäminen on oppilaitoksen sisäisen yhteistyön syventämistä ja laajentamista laatutyöksi. Yhteiskehittäminen on keino toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja muutostarpeisiin reagointiin. Kehittämällä yhdessä lisäämme työyhteisön vaikutusmahdllisuuksia  oman työn kehittämiseen ja sitoutumista laatuun.

• Tarkastelemme toimintaa koko organisaation tasolta alojen tai yksiköiden sijasta
• Vahvistamme yhdessä oppimisen ja osaamisen jakamisen kulttuuria
• Lisäämme arjesta lähtevää, tarvelähtöistä kehittämistä
• Rakennamme yhteistä ymmärrystä
• Siirymme kohti systeemistä toimintatapaa, jossa johto, päälliköt, hanketoimijat ja vertaisvalmentajat ovat mukana samoissa kehittämisympäristöissä.

Yhteissuunnittelu työelämän kanssa: HOKS- prosessi yhteistyönä

Tarvitsemme yhteissuunnittelua henkilökohtaistamisen ja työelämässä oppimisen jaksojen onnistumiseksi: HOKSin yhteissuunnitteluun, ohjausyhteistyöhön ja näyttöjen toteuttamiseeen.

Yhteisuunnittelu on opiskelijan, työpaikkaohjaajan sekä opettajan avointa yhteistyötä ja opiskeluohjelman sekä siihen liittyvän yhteistyön suunnittelua. Yhdessä laadittu suunnitelma mahdollistaa, että kaikki osapuolet sitoutuvat opiskelijan opintojen edistämiseen. Yhteissuuunnittelun tulos kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS).

Yhteiskehittäminen työelämäkumppanien kanssa

Yhteiskehittäminen on asiakaslähtöinen tapa parantaa olemassa olevaa tai kehittää uutta.
Kehittämällä yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kesken varmistamme sen, että vastaamme asiakkaiden todellisiin tarpeisiin ja arvostuksiin. Yhteiskehittäminen on hyvä tapa rakentaa ja syventää kumppanuuksia.

Yhteiskehittämiseen on paljon hyviä menetelmiä. Joko teillä toteutetaan opettajien ja työelämän vastavuoroisia vierailuja Open Day ja Open Partner mallilla? Kehitetäänkö oppilaitoksenne kumppanuustyötä yhdessä työelämän kanssa? Sujuvoitetaanko teillä arjen työtä moniammatillisesti ja systeemisesti muutospajamallilla?

Tunnetko ja huomaatko hyödyntää oppilaitoksenne henkilöstöstä yhteiskehittämiseen valmennettuja asiantuntijoita. Ymmärrä, suunnittele ja toteuta yhdessä – näin opimme enemmän!

Tutustu hyviksi havaittuihin ja oppilaitoksissa kokeiltuihin yhteiskehittämisen menetelmiin täällä.